Sanat tulevat mieleeni kulkiessani kohti kauppaa.
Ne ovat askelten ääniä. Omien askelieni.
Ilma on kosteaa, vaikka on keskitalvi. Viime vuonna tähän aikaan maa oli lumen saartama. Metsässä hukkui lumen alle.
Nyt metsässä saattoi rämpiä kuin kesällä, paitsi ei ollut hyttysiä!
Metsä ilman hyttysiä on paratiisi.
Mutta metsä ilman lintuja ja elämää on tylsä paikka. Ei edes lunta, jossa voisi kahlata lumikengillä.

Henkäisen ilmaa.
PokPokPok, sanoo kostea asfaltti. Kuljen kohti kauppaa kuin kesä olisi. Aion ostaa maitoa ja yhden possumunkin. Epäterveellistä, mutta hyvää.