Se nuori oli päättänyt kirjoittaa jossain rauhallisessa paikassa.
Se nuori oli ajatellut matkia kirjailijaa nimeltä Mika Waltari ja viedä kirjoituskoneen pikkuiseen mökkiin kaukana kotikonnuistan.
Eräälle leirintäalueelle.
Kuuluisalle leirintäalueelle.

Pääsi läheiseen kylään bussilla, mutta ei ollut tajunnut, että siitä eteenpäin ei sitten pääsekään.
Oli ollut typerä.
Mikä avuksi.

Huomasin naislaulajan pysähtyvän pikkuisen linja-autoasema - huoltoasema kompleksin kupeeseen.
Sellainen puolikuuluisa laulaja.
Hätä ei lue lakia.
Marssi laulajan luo, kun tämä oli palaamassa autolle.
" Hei," Se nuori tervehti ja esitti asiansa.
Laulaja katsoi ilmeettömästi sitä nuorta.
" Joo, olen menossa siihen viereen hotelliin." hän kertoi," Keikka."
" Saanko kyydin?" se nuori kerki nopeasti kysymyään.

" No," Naislaulaja tujotti sitä nuorta vieläkin," No joo, hyppää kyytiin. Onhan minulla tilaa autossa."

Moottori ulvahti.
" Minkälainen keikka on tiedossa?" se nuori kysyi jossain vaiheessa.
Naislaulaja heilutti päätään puolelta toiselle.
" Tavallinen 'mennään katsomaan humalaisia' keikka," hän ilmoitti.
" Ai jaa."
" joo jotkut juomajuhlat. " nainen sanoi," Joskus mietin onko sen arvoista aina katsella pöhöttyneitä naamoja."
En tiennyt mitä sanoa.
Sanoin:" No onko?"
" Sitä juuri mietin, että onko. Vaikea sanoa. Voisi olla huonomminkin ja saa laulaa."
" Minä pidän laulamisesta."
Se nuori nyökkäili päätään.
Mietti mitä kysyä.
Mietti mitä sanoa.
Ei keksinyt.
Istui jonkinlaisen julkkiksen autossa.
Pohti siinä äänettä, että pitäisikö tämän naisen esitys nähdä.
Ei.
Hän oli lähtenyt kirjoittamaan.

Matka oli lyhyt.
Heipat heitettiin ja se nuori löysi mökkinsä.
Oli yllättävää, että joku tuli alueelle ilman autoa.
Näki heti alueen portilla, että mökin avainta antava ei tajunnut sellaisen olevan mahdollistakaan.
Nyt vain oli.
Mökki oli hyvä.
Sää oli hyvä.
Kirjoittamisesta ei tullut mitään.
Roskareissu.
Mutta tulihan istuttua julkkiksen autossa.
Onneksi takaisin pääsi bussilla.
Se nuori ei sen jälkeen koskaan käynyt alueella.

Minä kerran ehdotin eräälle nuorelle naiselle, että käydään ajamassa paikan kautta.
Ei pitänyt ajatuksesta.
Se jäi.
Joskus pitäisi mennä käymään muistoja verestämässä ja kirjoittamassa jotain.
Ihan vaan, jotta pääsisi samaan tunnelmaan.
Sitten joskus.
Katsotaan.