Kassa katsoi minua suurin silmin, kun kaivoin lompakkoa esiin.

"On ainakin metallia," kassa sanoi katsoen kettingiä, jonka päässä pieni lompakkoni oli.

" Niin on," vastasin, " Nämä ovat ihmeen heikkoja," sanon.

"Ai," kassa katsoo, kun otan pankkikorttini esiin ja nakkaan numeroita lukijaan.

"Tätä kevyemmät ketjut tahtovat autoa ajatessa katketa kuin heinänvarret," sanon.

Kassa katsoo minua.

Tiedän, että hän ei tajua sanakaan.

Ehkä hän ei jopa kuullut, mitä sanoin.

Hän ei tiedä, miten metalliketju kietoutuu itsensä ympäri ja menee jopa solmuun itsensän kanssa. Se tekee liikettä niin kauan, kunnes antaa vain periksi.

Pitää olla tukeva ketju, että se kestää kietoutumista ja suoristuu takaisin.

Tämä ketju on kestänyt nyt pari vuotta. Kevyemmät katkesivat jo puolessa vuodessa.

Naks, sanoivat.

Tämä ketju ei.