Olen taksikuskin kyydissä. Nousen kotini ovella hänen kyytiinsä.
"Täällähän on talvi," kuski sanoo nähdessään valkeat pinnat katukivetyksellä.
"Niin sellainen tuli tässä välissä," sanon. Laitan turvavyötä kiinni ja nautin hetkestä ilman pakkasta. Jäisen illan kosketus oli tänään liikaa.
Kuski kysyy minne menemme.
Kerron.
Heli Laaksosta katsomaan.
Taksikuskin silmissä on pitkä tovin kuollut ilme.
"En ole ikinä kuulutkaan," kuski sanoo.
" Hmmm. Tiedätkä sellaisen eloveenatyttöä näyttävän aina murretta puhuvan kauniin naisen?" sanon asetellen itseäni paremmin penkille.
Tyhjä ilme kasvoilla taas hetken. Auto on lähtenyt eteenpäin ja toivon, että kuski näkee tien.
"En." kuski vastaa hetken päästä."Ei sano mitään."
Kohautan olkapäitäni.
Voiko näinkin paljon mediassa esillä ollut hahmo olla tuntematon.
No joo.
En minäkään tunne kaikkien jääkiekkoilijoiden nimiä. Varmaan tämän kuskin kanssa olisi pitänyt puhua jääkiekosta.
Alan puhumaan hyvästä aiheesta.
Lumesta.
Siitä riittää aina sanottavaa.

Vuoden ensimmäinen lumi on kaunista katsottaavaa, mutta kuskia kiinnostaa enemmän autojen romuttuminen. Hän kertoo, miten päivän aikana oli taas liukasteltu siellä ja täällä ja miten autoja oli ojassa.

"Joka vuosi sama juttu," kuski sanoo." Talvi yllättää."

" Minä laitatin tarvirenkaat jo viime viikolla, heti kuin alkoi kuulua vain huhuakin pakkasista," kuski ilmoittaa.

Kerron ostaneeni uudet talvirenkaat. Hakkapelitat. Kuskilta oli asiaan kommentteja. Hänen mukaansa on ihan sama, minkä testien kymmenestä parhaasta merkistä ostaa.

"Ne ovat IHAN yhtä hyviä," kuski selittää sanoja oiken venyttäen." Ihan yhtä hyviä."

"Mutta sitten keskistason tavara. Niitä en omaan autooni alle laittaisi."

"No sulla on vähän enemmän kilometrejä talvella alla kuin vaikka meikällä," sanon.

"No jaa." kuski kohauttaa olkapäitään.

Heli Laaksonen.

Aivan toisellainen näköala elämään kuin tällä kuskilla. Helikin kertoi olleensa rekkojen kyydissä. Oli tehnyt matkan enotekijöille ja takaisin ihan vain oppiakseen tuntemaan rekkakuskeja ja ymmärtääkseen rekoilla matkaamista. Kuinka moni rekkakuski oli kuin tämä taksikuskini. Helin sanojen mukaan rekkakuskit olivat varsin filosoofisia tyyppejä. Näiden vaimot kertoivat, että miehillä ei ole kuin aikaa ajatella maailma valmiiksi kulkiessaan tietä pitkin päivät pitkät. Ovatko rekkakuskit suurempia ajattelijoita kuin taksikuskit.

Olen itsekin ollut jonkusen rekkakuskin mukana, mutta ehkä nainen kyydissä saa heistä irti enemmän kuin mies. Tai sitten en vielä ollut omilla matkoillani tarpeeksi kova tiedon nyhtääjä, mitä olen nykyään.

Ehkä tähän aiheeseen pitäisi paneutua.

Ehkä.

Tai ehkä ei...