Olen taas tekemässä kuvia.
Aion kuvittaa kertomukseni, ja minua suututtaa tämä mielihalu.
Kuvittaminen vie aina aikaa. Samassa ajassa, kun luo kuvien taikaa kirjoittaa paljon enemmän tekstiä.
Mutta ei.
Olen päättänyt kuvittaa kertomuksiani.
Muualle kuin tänne.
Minua suututta päätökseni, mutta se tuo nautintoa minulle.
Kuvien tekeminen.
Hahmottelen parhaillaan kymmentä taloa ja metsää. Yritän saada kaiken näyttämään mahdollisemman realistiselta.
Typerää.
Mutta mahdollista.
Kun näen maiseman, havainnoin asioita, joita kirjoitan maisemaan.
Typerää, sillä samalla tapan itseltäni osan mielikuvituksesta ja kiinnitän kaiken staattiseksi maisemaksi.
Mutta minua kiehtoo kuvien tekeminen.
En voi mitään asialla.

Ja mitä muuta elämässä tekisi, kun nauttisi siitä.
En etsi mainetta tai rikkauksia, joten etsin omian saavutuksiani.
Kymmenen taloa.
Se on tämän illan harraste.
Ehkä huomenna liitän ne yhteen maiseman kanssa.
Ehkä seuraavana päivänä liitän ne yhteen kirjoituksen kanssa ja julkaisen netissä omalla sivustollani.
Alan viemään tarinaa eteenpäin.
Kymmenen taloa ja maisema.
Enempää en tarvitse saadakseni aikaan suuren määrän erillaisia kuvia ja otoksia.
Voisin tehdä animaationkin, mutta sen tekeminen vasta ottaakin aikaa.
En tee niin.
Vain kuvat riittävät.
Joskus mietin...
Miten kiva olisi tehdä tätä yhdessä jonkun kanssa.
Toive, joka ei koskaan toteudu.