Hops Hups!
Lunta tulee taivan täydeltä.
Ensin tuli pientä puuteria, joka putkahteli alas maahan ja sanoi:"Hops".
Puuteria tuli ja tuli.
Kuin sitä olisi kaadettu taivaan ääriltä.
Jossain siellä oli varmasti iso kannu.
Kannu oli täynnä puuteria, joka valui kuin joki alas maahan.

Kun kannu oli tyhjä, haettiin toinen kannu.
Tässä kannussa oli höyhenmäisiä hutuja.
Ne jauhoivat maata lähestyessään hiljaa: " Hups!"

Hops ja hups.

Seisoin paikallani ja otin ensin vastaan Hops hokemat.
Odotin.
Seisoin paikallani ja otin vastaan Hups hokemat.

Pääsinkö pian käyttämään lumikengiä.
Kertokaa minulle, kysyin Hopsilta ja Hupsilta.
Ne hymyilivät.
Ne kertoivat totuuden.

Et pääse.

Masennuin.
Olin niin odottanut.
Mutta toivetta onkin, vaikka sääprofeetta puuhukin jo nollasta.
Edes yhden päivän verran.
Please, suuri säiden herra.
Toteuttakaa toiveeni.
Hops ja Hups lupasivat sanoa sanan.

Kunpa tämä satu olisi totta!
Toivomus sekin.
Hymy.