Jokainen miettii tulevaa.

Mutta onko tulevassa mitään miettittävää. Se on vastaantuleva asia, jota ei voi ennustaa.

Huono väite.

Että ei voi ennustaa.

Tietenkin voi ennustaa.

Elämä on sarja tapahtumia, jotka kulkevat ennakolta suunniteltujen rakenteiden mukaan.

Vain yksityiskohdat eroavat.

Ensin synnytään, sitten vietetään lapsuus, lapsuuden jälkeen etsitään oikeaa, sitten eletään keskivaihetta etsien itseään ja lopuksi mietitään mennyttä. Kaikki päättyy kuolemaan.

Itsensä etsiminen voi alkaa missä elämäntilanteessa vain. Joskus etsiminen on vain pohdintaa, mitä seuraavaksi.

Itse pohdin alakuloisuutta.

Mietin jos jokainen kirjoittamani sana tulevaisuudessa olisi vain hauska.

Olisinko tuo minä?

Minun elämäni ei ole koskaan ollut hauska, joten epäilen, että se en olisi minä.

Mutta voin yrittää.

Kokeilla onnistunko.

Uusia linjoa voi testata, eikö totta?