Olla ylpeä teoistaan?
Olla ylpeä ihminen.
Mitä on ylpeys?

Onko ihminen ylpeä, kun on tehnyt suuria tekoja.
Onko ihminen ylpeä, kun on vain itsekäs.
Onko ihminen ylpeä, kun kulkee omia saappailaan muiden ylitse.
Onko olemassa hyviä ylpeitä ihmisiä?

Milloin ihminen on ylpeä?

Ylpeä on kova sana.
Yhtälailla positiivinen ja yhtälailla negatiivinen.

Ylpeä.
Oletko sinä ylpeä, kun olet onnellinen ja tunnet arvosi.

Vai?
Oletko sinä ylpeä, kun luonteensi koppava, mahtailet ja olet ylitse muiden?

Millainen ylpeä sinä olet?
Kieroa.
Koskaan ei voi olla varma, mitä naapuri sanoo toisesta, kun sanoo. " Hän on ylpeä."
Pitää alkaa miettiä.
Onko se toinen tehnyt jotain suurta.
Onko se toinen vain mielestään parempi kuin me muut.

Olen tuntenut ylpeitä ihmisiä.
Eräs naapurin eräässä rivitalossa oli ylpeä ihminen. Parempi kuin muut.
Hän oli ylpeä teoistaan ja osasi kertoa niistä aina. Pyrki tuomaan itseään esiin.
Ja hän oli Ylpeä ihminen.
Samaan aikaan niin positiivinen ja negatiivinen.
Vai oliko?

Onko negatiivinen ylpeys vain katellisuutta?
Ehkä me muut olemmekin vain heikompia kuin tuo ylpeä.
Hän sentään on saanut aikaan jotain.
Olemmeko me muut?

Jokainen on saanut jotain aikaan. Jokainen voi olla elämästään ylpeä. Aina on asioita, jotka ovat ylpeyden arvoisia.
Ehkä suomalaiseen perusluonteeseen ei vai kuulu tuoda itseään ulos.
Ehkä me emme vain halua julistaa taitojamme kuten nuo muut rajojen tuolla puolen.
Ehkä meidän pitäisi olla enemmän Ylpeitä ja vähemmän moittia toisia ylpeiksi.

Ehkä meidän pitäisi olla Ylpeitä ja Ylpeitä yhtä aikaa.
Paljon paljon enemmän.

On aika katsoa peiliin ja miettiä.
On aika etsiä lisää voimaa sisälle.
On aika olla rohkeampi.
On aika olla ylpeä suomalaisuudesta ja näyttää se maailmalle.

Aloittakaa jo tänään!