Rakas päiväkirja törmäsin tänään KiirHöpöön.

Ja nyt kysyt minulta, mikä Hemmetin KiirHöpö. Höh, etkö tunnista olentoa?

KiirHöpö on se tyyppi, joka aina tietää, mitä muut ovat sopineet ja joka kiirehtii kaikkien edelle pitäen niin kovaa meteliä, että hänelle ei mitenkään voi sanoa:" Emme me ole menossa sinne vaan tuonne. Odotatko?"

Mutta KiirHöpö on siihen mennessä kulkenut jo pitkän matkan ja selittänyt takanaan kulkeville kuvitteelisille tyypeille ummet ja lammet ilmoista ja miten kaikki nykyään on päin honkia ja miten mahtavaa on tämä ja tuo.

Lopulta KiirHöpö pitää ottaa kiinni ja oikein huutaa:" Hei odota! Olet menossa ihan väärään paikkaan. Me olemme tuolla."

Tässä vaiheessa KiirHöpö on ällikällä lyöty. Hän tujottaa aivan ympyräpyöryläisenä takaisin.

"Häh?"

Tämän jälkeen tämän olennon yleispiirteenä on kova naurun remahka, jos olento on naispuolinen. Jos olento on miespuolinen seuraa toteamus:" Ai Jaa?" Ja siinä se.

KiirHöpö:llä on tapan puhua aina toisten puheiden päälle. Hän aina tietää, mistä on puhe. Ja aina sekoittaa keskustelut. KiirHöpöille on myös ominaista putkinäkö. Varsinkin jos KiirHöpö on naispuolinen. Nämä KiirHöpöt ovat ehdottomasti 'suorasanaisia' eli puhuvat asian vierestä, eivät tiedä mitä puhuvat. Huutavat kovaa, vaikka eivät ole kärryillä edes. Huutavat vaikka olisivat kärryilläkin.

Rakas päiväkirja, itse olen väsynyt tähän lajiin tyystin. Mutta laji on niin yleinen, että siitä ei pääse eroon kuin hakemalla eristyksiin. Ikävä juttu.