Elämä on outoa aaltoliikettä.

Elämä sataa päälle taivaalta pyytämättä.

Elämältä ei voi kieltäytyä.

Ei vaikka haluaisi ja harva haluaa, kun alku on käsillä.

Jostain syystä muistan sinua.

Muistan keskustelujamme.

Muistan kirjoitettuja kirjaimia.

Muistan laulun sanoja.

Muista puhelimen akun kulumista.

Muistan hotelliyötä, kun puhuimme puhelimessa tunteja ja kysyit:" Miten sie sinne päädyit?"

Muistan hiuksiesi kutreja.

Muistan....

Joskus toivon, että en muistaisi mitään.