Pallo lensi kovaa.
Se oli hoikka ruskeatukkainen tyttö, joka iski palloa sille nuorelle.

Se nuori ei ollut puhunut tytölle kertaakaan.
Oli kamalan ujo.
Sitä pelotti.

Salaa ihastunut.
Lukiotyttöön.
Lukiopojalla on lupa ihastua.
Vahinkossa tuo tyttö oli samasta koulusta kuin se nuori.

Se oli kurssi.
Tenniskurssi.
Kurssin vetäjä oli kerran antanut sille nuorelle paperilapun, jossa oli numero.
" Tässä on yksi tyyppi, joka etsii tenniskaveria. Hänelle voi soittaa," vetäjä oli kertonut sille nuorelle.
Hän oli kysynyt opettajalta aikaisemmin, olisiko mitään kerhoa, jossa voisi pelata muiden kanssa tennistä.

Sellaista ei varsinaisti ollut, koska ihmisillä oli taipumus pelata ystävien kanssa.
Se oli ollut opettajan vastaus.

Ystävien.

Se tyttö oli samasta lukiosta. Osasi pelata hyvin tennistä.
Näki tyttöä koulun käytävillä.
Useinkin kurssin jälkeen.
Kerran tyttö oli pysähtynyt rapoissa odottamaan, että poika olisi sanonut jotain.

He eivät koskaan puhuneet.
Miksi vitussa?

Kuuli kerran tytön sanovan ohimennen.
" Tuo kaveri on hullu,"
Ei enää todellakaan uskaltanut puhua tytölle mitään.
Tennis oli kaunis peli.
Kesti vuosia ennen kuin nuori löi tennispalloa uudelleen, mutta silloin hän osasi jo puhua.

Pelko oli vähentynyt.