Se pieni on kavereiden kanssa kerrostalon kellarissa; siinä paikassa jossa rappuset laskeutuvat alas hämärälle käytävälle; ne raput ovat kuin teatterin istuimet ja siellä alhaalla on näyttämö.

He ovat sotilaita.
Kaikki ovat vuorollaan eri rooleissa.
Se pieni on  välillä kenraali ja johdossa.

Hetken päästä joku joukosta toteaa:" Ei susta oo kenraaliksi, sulla ei oo jämäkkyyttä, etkä sä tiedä miten käsketään!"

Se pieni järkyttyy.
Miettii tuota toteamusta pitkään.
Toteamus on kuin painajainen, joka jatkuu ikusuuteen.
Se on vieläkin muistissa.