Se pieni on kavereiden kanssa kerrostalon kellarissa; siinä paikassa jossa rappuset laskeutuvat alas hämärälle käytävälle; ne raput ovat kuin teatterin istuimet ja siellä alhaalla on näyttämö.
He ovat sotilaita.
Kaikki ovat vuorollaan eri rooleissa.
Se pieni on välillä kenraali ja johdossa.
Hetken päästä joku joukosta toteaa:" Ei susta oo kenraaliksi, sulla ei oo jämäkkyyttä, etkä sä tiedä miten käsketään!"
Se pieni järkyttyy.
Miettii tuota toteamusta pitkään.
Toteamus on kuin painajainen, joka jatkuu ikusuuteen.
Se on vieläkin muistissa.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.