Olin kävelyllä kaupunkilla.
Keskustassa on lähellä asema-aukiota forum, jonka alimmassa kerroksessa on kävelykatua vasten ovi. Ovesta pääsee MROOM- nimiseen parturilliikkeseen ja Pentik-nimiseen sisustusliikkeeseen, sekä R-kioskiin.
Ovi on lasia ja se on kaksi-osainen. Kumpikin osa on täysin erillinen ovi.
Lukeminen muistuttaa hieman noita kahta ovea.
Miksi näin.
Kerronpa esimerkin.
Kaksi nuorta tyttöä kulki tuolle ovelle. He olivat ihan tavallisia älykkäitä opiskelijatyttöjen oloisia. Heillä oli menossa kiihkeä rupattelu. Ja he olivat todennäköisesti menossa Pentikiin. MROOM on miesten parturiliike, joten en usko sen olleen kulun kohde. R-kioskiin pääsee myös kolmannesta ovesta, joka on kahden lasi-oven oikealla puolella.
Kohtaus on tyyppillinen. Tyttö on keskittynyt kertomaan kiihkeästi toiselle jotain. Laittaa kätensä lasioven kahvalle ja vetää sitä auki.
Ovi ei liikahdakaan.
Uusi yritys.
" Tämä ovihan on lukossa," toteaa tyttö ja yrittää uudelleen oikean puoleista lasiovea.
"Mitä ihmettä," sanoo kaveri. Myös hän testaa oikean puoleista ovea.
"No niin näkyy olevan."
Kumpinkin tyttö tujottaa oikean puoleista ovea.
Miksi?
Ihmiset ovat sisäsyntyisesti oppineet, että oikean puoleisesta ovesta mennään sisään ja vasemman puoleisesta ovesta ulos. Voin kertoa, että nämä kaverukset eivät ole ensimmäiset, jotka ovat tipahtaneet tämän kaksoisoven älykkyystestiin.
"No meidän pitää varmaan kiertää," toteaa toinen tyttö, kun he ovat aikansa katsoneet oikean puoleista ovea. Tyttö lähtee kulkemaan kohti foorumin alakerran pääsisäänkäyntiä. Kaveri tujottaa lukossa olevaa ovea hälmistyneenä miettien, missä koira on haudattuna.
Koira on haudattuna siinä, että vasemman puoleinen ovi on auki. Tytöt testailivat kiihkeästi vain oikean puolista ovea, mutta heiltä jäi vasen ovi kokonaan testaamatta.
Tunnustan.
Minua harmitti tässä nopeassa tapahtumaketjussa, etten etäämpänä huutanut tytöille:" Kokeilkaa nyt ihmeessä sitä vasenta ovea."
Ymmärsittekö?
Lukeminen on hieman samanlainen tapaus. Ihminen on omien ennakkoluulojensa vanki. Hän haluaa uskoa lukemansa rakentuvat samoista palikoista, kuin ne oman elämänsä tiellä rakentamansa palikat. Jos luettu ei ole palikkojen mukainen, niin asiaa pitää muuttaa mielessä, että se on palikkojen mukainen. Toiset ihmiset kutsuvat tätä rivien välistä lukemisena.
Siellä välissä pitää olla jotain metainfoa, jota ei vain ole huomannut.
Toiset taas vain yksinkertaisesti eivät ymmärrä. Teksti ei ole kirjoitettu ymmärrettävästi. Kirjoittaja on tehnyt virheen. Hän on laittanut sanan äiti tilanne orangi. Lukijalle tulee toisenlainen mielikuva päähän ja tarinan luonne muuttuu.
Jos vaikka sanaa 'se pikkuinen' käyttää kuvaamaan itseään, niin kaikki ihmiset eivät vain ymmärrä metafooraa.
Se on liian vaikea.
Jos kirjoittaa luettavaa tekstiä, niin on tehtävä valinta. Tehdäänkö tekstistä selkokielistä vai proosaa, joka on täynnä sudenkuoppia.
Ihmistä voi yrittää ohjata esimerkiksi otsikoin, mutta niidenkin ymmärtäminen on suhteellista. Lopulta kirjoittajan on tehtävä päätös pyritäänkö tekstissä mielyttämään omaa makua vai muiden makua. Itse on tässä blogissa kallistunut oman makuni puoleen. Yritän kirjoittaa runolliselta pohjalta, eli jättää monia asioita muutaman sanan varaan. Silloin on vaara, että sana ymmärretään väärin tai sitä ei ymmärretä lainkaan. Se on tämän blogin heikko puoli.
Olen tietoinen ongelmasta.
Olin tietoinen ongelmasta, jo aloittaessani tämän kirjoittamisen.
Joillekin vain tiivis teksti on ongelma. Samalla tavalla kuin joillekin on ongelma vuolas vuodatus.
Me emme ole samanlaisia.
Myös tytöt, jotka eivät ratkaiseet älykkyystestiä pääsivät sisälle. He vain kiersivät kauempaa. Itse käytän aina vasenta ovea. En siksi, että käveleminen on typerää. Jos menen parturille, en viitsi kävellä Pentikin läpi.
En ole mikään sisustusintoilija, vaikka liikeen myyjät saattavatkin olla hyvän näköisiä naisia.
Terveisiä teille tytöt, jos satutte lukemaan tämän! Väite, että se ovi oli lukossa, kun kävitte kokeilemassa sitä, on valetta :) Se on valetta, vaikka kuinka yritätte olla objektiivisia
